Valoverho, hätäpysäytin ja ovilukko eivät ole turvatoimintoja siksi, että ne on asennettu paikalleen. Ne ovat turvatoimintoja siinä määrin kuin koko ketju – anturi, logiikka ja voiman katkaiseva osa – tekee tehtävänsä riittävän usein suhteessa siihen, kuinka pahasti käy, jos se ei tee. Tätä ketjua kutsutaan ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyviksi osiksi, SRP/CS, ja juuri sen on saavutettava tietty suoritustaso.
PLr tulee riskin arvioinnista, ei tuoteluettelosta
Vaadittu suoritustaso määräytyy vamman vakavuuden, altistumisen tiheyden ja välttämismahdollisuuden perusteella – kolme kysymystä teidän koneestanne. Komponentin tietolehti voi kertoa, mihin tuote pystyy, mutta ei koskaan sitä, mitä te tarvitsette.
Näin turvatoiminto rakennetaan, siinä järjestyksessä kuin työ tehdään
- 1
Rajatkaa, mikä on turvallisuuteen liittyvää
Se, mitkä ohjausjärjestelmän osat kuuluvat turvatoimintoon, ratkaisee koko jatkolaskennan. Jos raja vedetään väärin, lasketaan oikein väärää ketjua.
- 2
Määrittäkää vaadittu suoritustaso
PLr johdetaan riskin arvioinnista standardin EN ISO 13849-1 riskigraafin avulla: vakavuus, altistuminen ja välttämismahdollisuus. Se on vaatimus, johon kaikkea muuta verrataan.
- 3
Valitkaa luokka ja arkkitehtuuri
Yksi- vai kaksikanavainen, diagnostiikalla tai ilman. Arkkitehtuuri asettaa katon sille, mikä PL on ylipäätään mahdollista saavuttaa.
- 4
Määrittäkää MTTFD, DC ja CCF
Kuinka kauan osat kestävät, kuinka suuri osa vioista havaitaan ja kuinka hyvin kanavat on suojattu vikaantumasta samasta syystä. Luvut tulevat valmistajan tiedoista, eivät tuntumasta.
- 5
Verifioikaa ja validoikaa
Verifiointi on sen osoittamista, että saavutettu PL yltää PLr:ään. Validointi standardin EN ISO 13849-2 mukaan on sen testaamista, että toiminto tekee sen, mitä on tarkoitettu, myös vikatilanteessa.
- 6
Dokumentoikaa valmistusaineistoon
Laskelma, valinnat ja testit kuuluvat tekniseen tiedostoon. Turvatoiminto, jonka mitoitusta kukaan ei pysty osoittamaan, on käytännössä dokumentoimaton.
Missä yleensä menee pieleen
- Luokka valitaan ensin ja PLr lasketaan jälkikäteen, jolloin laskelma vain vahvistaa jo tehdyn päätöksen.
- Turvakomponentti ostetaan PL d -sertifioituna ja oletetaan, että koko toiminto saa PL d:n – mutta ketju ei ole koskaan osiensa summaa vahvempi.
- Diagnostinen kattavuus asetetaan korkeaksi, vaikka mikään diagnostiikka ei oikeasti testaa kyseistä osaa.
- CCF:ää käsitellään muodollisuutena, vaikka kahdella samassa kaapelihyllyssä kulkevalla kanavalla on yhteinen vikaantumisen syy.
- Validointi ohitetaan, koska toiminto ”selvästi toimii” – mikä on testattu normaalitilassa, ei vikatilanteessa.
- Ohjelmisto jätetään laskuista pois, vaikka turvakomponentti voi olla ohjelmisto ja päivitys voi muuttaa toimintoa.
Kysymyksiä ohjausjärjestelmistä ja Performance Levelistä
- Kenen kannattaa käydä koulutus?
- Turvatoimintoja suunnittelevien tai tarkastavien: konesuunnittelijoiden, sähkö- ja automaatiosuunnittelijoiden, turvallisten ohjausjärjestelmien parissa työskentelevien huoltoteknikoiden sekä niiden, joiden on pystyttävä lukemaan ja kyseenalaistamaan toimittajalta tuleva PL-laskelma.
- Pitääkö olla insinööri?
- Ei, mutta koulutus edellyttää, että työskentelet koneiden parissa. Se käy läpi, miten laskelma rakentuu ja mitä sen osat tarkoittavat – ei sitä, miten standardi johdetaan.
- Mitä eroa on Performance Levelillä ja SIL:llä?
- Ne ovat kaksi tapaa ilmaista sama asia – kuinka paljon turvatoimintoon voi luottaa – kahdesta eri standardiperheestä. PL tulee standardista EN ISO 13849 ja on koneissa yleisesti käytössä; SIL tulee standardista IEC 62061 ja on yleisempi prosessiteollisuudessa. Koulutus pysyy PL:ssä, koska useimmat konesuunnittelijat kohtaavat juuri sen.
- Muuttaako koneasetus ohjausjärjestelmiä koskevia vaatimuksia?
- Perusvaatimus pysyy ennallaan: turvatoiminnot on mitoitettava riskin mukaan, ja se on pystyttävä osoittamaan. Uutta on, että ohjelmisto voi nimenomaisesti olla turvakomponentti, että kyberturvallisuus tulee osaksi kokonaisuutta ja että toimintoa muuttava päivitys voi vaatia arvioinnin. Koulutus käsittelee sekä direktiiviä että asetusta, koska molemmat ovat käytössä siihen asti, kunnes asetusta sovelletaan täysimääräisesti.
- Riittääkö, että toimittaja on laskenut puolestamme?
- Jos olette koneen valmistaja, laskelma on teidän aineistoanne riippumatta siitä, kuka sen laati. Teidän on pystyttävä lukemaan se, näkemään, että rajaus vastaa teidän konettanne, ja liittämään se omaan tekniseen tiedostoonne. Juuri tätä lukemista koulutus harjoittaa.
Koulutus turvallisista ohjausjärjestelmistä
Verkkokurssi omaan tahtiin, jonka voi jakaa koko suunnittelu- ja automaatio-osastolle.
Katso koulutukset